Satokauden loppua

Parvekepuutarhurin huolet ovat kasvaneet syksyn edetessä. 

Kesä oli chilin kasvattamiseen erikoinen. Nimittäin lähes kaikki kasvu pysähtyi tällä parvekkeella niihin kesän polttavan kuumiin päiviin ja öihin. Kasvit jäivät vaille yön viileämpää lepoa. Kasvukausi pyrähti käyntiin vasta hellejaksojen jälkeen.

Ansariin tuli laitettua sellaisia pikkuisia chilejä. Ja olivatkin pieniä vielä heinäkuun lopussa. Sitten lähti kasvu kun olosuhteet paranivat. Ja nyt tuo onneton ansari pursuaa kasvuinnoissaan olevista chileistä. 

Yöt alkavat olla viileitä. Pian menetän noiden sadon 🙁 

Pitää siis edes yrittää tehdä jotakin. 

Siirsin, en niin kovin hellästi, ansarin kasvit sisälle ja omiin purkkeihinsa. Isoja olivat 😳
En tiedä oliko tämä yhtään oikea pelastusoperaatio. Sillä huone on hämärä ja kaikki kasvivaloni on taimikasvatusta varten. Valo siis ei riitä mitenkään.

Sadon alku noissa näyttää hyvältä ja toivon että jonkun niistä saan vaikka vaan maistiaisena kypsäksi.

Vuoden toinen kurkku jäi vielä poimittavaksi ulos. Ei ollut kurkkujen vuosi 😅 Eikä tomaattienkaan. Hiljalleen vaihtavat väriä. Niitä ei kuitenkaan tuo sisälle, kypsyvät jos kypsyvät.

Kesällä ei ole ollut ötököitä puskissa. Toivon että mikään invaasio ei keksi herätä eloon sisällä. Joskus niin käy että kasvualustan kasvatit innostuvat uudesta lämpimästä.

Onko kesä ja satokausi edennyt sinulla kuin unelma? Vai painotti samankaltaisten mietteiden kanssa kuin minä? Mistä kokosit maittavan sadon? Onko suunnitelmat jo seuraavalle vuodelle olemassa?