Helmikuu alkaa

Valo ja lämpö on tehneet tehtävänsä. Lehtiä pukkaa lisää ja pienet taimet vahvistuvat. Vielä ei voi huokaista jännitystä, sillä varmuutta ei ole että kaikki pääsevät tuottavaksi kasviksi saakka. 

Oma huoleni on seuraavaksi kastelun tarkkaileminen. Pikkuruukuissa ei ole ruukkusoraa pohjalla, joten liikakastelun vaara on aina olemassa. Kasvualusta on lisäksi kookosta, joka kyllä sitoo vettä mutta päästää sisä myös alustalle jos kastelee päältä. Altakastelua chileille suositellaan. Pikkutaimien juuristo ei välttämättä vielä ulotu pohjaan saakka, joten joka toinen kastelu on vielä yläkautta. Moninaiset ovat chilinkasvattajan huolet :D 

Vähän saavat jo ravinteita kasteluvedestä. Senkin kanssa saa olla tarkkana. Liika lannoitus kyllä tuhoaa komeatkin kasvit hetkessä. 

Talvehtiva Carolina Reaper on tuottanut kaikenlasta huolta koko talven. Sitä on vaivannut sinnikäs tuholaisten kirjo viime kesästä saakka. Melkein kaikki keinot on jo käytetty, paitsi petopunkkien käyttäminen. Tällähetkellä on ilmeistä että niitä tarvitaan ensi kesänä parvekepuutarhassa. 

Reaperiin koitan vielä ennen ulos siirtämistä juuriston pesua. Se kaipaa myös isompaa ruukkua niin yhdistän siihen saumaan. 

Hauskan lehden se on pukannut iloksi. Lehti jossa on kaksi päälehtituotua. Harvemmin tavattu. Luulin ensin (ötökkäjahdissa ollessani) että siellä piilee joku pahin kun on lehti niin kääntänyt itsensä linkkuun. Ei ollut pahiksia vaan hauska lehti jonka avasin auki. 

Lajikkeita lisäsin vielä kolme lisää. Kaikki itämään laitetut näkyvät idätystaulukossa. Tällä hetkellä näyttää että numerot 6 ja 7 jäävät edelleen haaveiksi. Varsinaista elämää ei ole näkyvillä vielä. 

Muuten taimia on tulossa yli oman tarpeen. 

Yli jäävät hyvät ja tanakat taimet päätyvät myyntiin. Saa kysellä ja varata, jos kiinnostaa. Taimien sijainti itäinen Helsinki. 

Elämää kasvulaatikossa

 Niin se on kesä alkanut ja parvekepuutarha aloittanut rehotuksensa. Hyvin on kasvu lähtenyt käyntiin. Salaatteja nautitaan jo ihan päivittäin. 

Peruna aloittaa kukintaansa. Kaikki siis hyvin. 

No ei ole. Ainakin yksi chili on täynnänsä elämää, jota en niin mieluusti haluaisi kohdata. Leviävät tehokkaasti ja on vaikea hävittää. Kirvoja, mutta tällä kertaa niin pieniä että en paljaalla silmällä edes näe. Lehtien pinnalta voi vaan päätellä että täällähän on kutsumattomia vieraita, jotka ovat käyneet lehtien pinnalla luomassa nahkaansa ja jättämässä tahmajälkiä peräänsä. . 

Muutaman vuoden puutarhurin ilona on ollut elektroninen mikroskooppi, jolla on voinut tarkastella niin flooraa kuin faunaakin. 

En ole ihan varma, että lisääkö tämä vain tuskaa elämässä vai luo ihan uuden näkökulman elämään :D 
Jokatapauksessa elämää on. Suomessa elää noin 400 kirvalajia, joten tarkempi määritys jää tässä kohtaa nyt tekemättä. 

Tästä näkee hyvin kuinka kaverit ovat imemässä lehtiruodeista solunesteitä. Ihan kivoja tyyppejä, mutta en kyllä tykkää. Luonnonmukainen torjunta joskus onnistuu hyvin, mutta pahan invaasion hävittäminen on aina työn ja tuskan sävyttämää. 
Video kannattaa katsoa isona. Se sisältää kirvan pieraisun :D Pitää tutkia tarkemmin mistä on kysymys. 

Täällä ehkä enemmän selitystä ilmiölle https://fi.wikipedia.org/wiki/Mesikaste 

Vissiin tulee hankittavaksi säkillinen petopunkkeja, jos muu ei auta. 

Vieraile myös toisessa blogissani Sinun hyvä Elämä

Puutarhapäivitys

 Keleistä huolimatta on ilmiselvää että kevät on jo menossa hyvää kyytiä.

Pari viikkoa sitten yrttitarha mahtui hyvin lamppujen alle. Tänään kun viimein pääsin puutarhahommiin sain nostaa lamppuja melkein 30 cm korkeammalle ja silti pisimmät tomaatintaimet jo ylettyvät lamppujen korkeudelle. 

Taimipuutarha alkaa vaikuttaa ryteiköltä ja ulkokauteen on vielä useampi viikko aikaa. Taimipöydältä poistin lämpömatot alta ja jatkossa saavat vain sen lämmön jota huoneessa on olemassa. 

Satoa on jo näkyvissä. Ensimmäinen piskuinen alku on jo näin iso. Siitä saadaan pian ensimmäiset maistiaiset.

Uusia alkuja on myös havaittavissa, Sweet Apple Kumpe aloittaa hedelmien tuottamisen. Tämä on enempi paprika kuin chili. Uusi tuttavuus kuitenkin. Jännittävää aina kaikki uusi. Löytyykö sellaisia lemppareita, joita sitten kasvattaa myös myöhempinä vuosina. 

Puutarhan kesäkukatkin ovat päässeet taimelle. Tässä itseään esittelee samettikukka. Tulin siihen tulokseen, että en tänä vuonna tuo puutarhoilta kesäkukkia parvekkeelle. Jospa saisi tuholaisten määrää hieman karsittua kun kaikki olisi omaa tuotantoa. Tiedä sitten miten käy :D 

Samettikukkien tiedetään vaikuttavan tuholaisiin niin, että ne eivät mielellään hakeudu niiden seuraan. Odotellaan sitäkin kokemusta sitten innolla. Asiasta on tietääkseni jo tutkimuksellistakin tietoa olemassa. Tutkijat kiinnittivät huomionsa ansarijauhiaisten esiintymisiin ja havaitsivat että niiden määrä väheni olennaisesti. Kukkien erittämä limoneeni häiritsi ansarijauhaisia. Samaa ainesta löytyy myös sitrushedelmistä. 

Uutta ja vanhaa

 Viime kesänä riehui vihannespunkki parvekeplantaasillani. Pahimmin kärsivät monet chilin taimet. Tein paljon työtä punkin häätämiseksi ja se lopulta onnistui. Ihmettelin itsekin :D

Punkkien häätämiseen tarvittiin mikroskooppia niin sai havaittua pahikset siinä vaiheessa kun niitä oli vielä vähän. Osan kasveista punkit söivät kokonaan. En saanut tapiksi syötyjä taimia hävitettyä vaan osa jäi oleilemaan parvekkeelle. Yksi näistä päätti syyskesällä ruveta kasvamaan. Se oli hyvässä vauhdissa siinä vaiheessa kuin jo satonsa antaneita kasveja poistin parvekkeelta. 

Siirsin sen sisälle ja tältä se näyttää nyt. On kukkinut jo moneen kertaan, mutta ei ole tuottanut mitään. Lisäsin tänään sille toisen valon iloksi. Se on ojennellut oksiaan reilun metrin korkeuteen. 

Kaverit sillä lepäilee vielä idätyslautalla. Kaipa pian saadaan sille seuraa.