Lämpö ja valo on tehnyt tehtävänsä ja pienten chilin alkujen kasvu on lähtenyt käyntiin vauhdilla.
On ilo seurata pienten taimien elämää ja sirkkalehtien kasvua. Vielä on matkaa tuottavan kasvin kokoon. Onneksi ei ole kiire niillä mihinkään. Niinkuin ei minullakaan, on aikaa hoivata ja jutella niille :D
Kaksi alun perin itämään laitetuista siemenistä ei ole jaksanut itää. Myöhemmin laitoin vielä kolme lajiketta lautalle. Aji Mango, Khang Starr Lemon Starrburst sekä Montufar. Nämä siemenet tulivat Chiliyhdistyksen kautta samalla kun tilasin itselleni uuden chilipääpaidan. Pitäähän kasvattajalla kunnon paita olla :D Nämä eivät ole vielä itäneet. Montufaria olen kokeillut aikaisemminkin, enkä ole saanut sitä eloon. Katsotaan miten nyt käy.
Chilien kasvatus tuntuu olevan todellinen taidelaji. Pari kertaa olen kokeillut ja päättänyt jättää sen osaaville. Tokihan se olisi kiva syödä talvella omia chilejä, sellaisia ei kovin tulisia. Ehkä vielä joskus yritän uudelleen.
VastaaPoistaKiinnostava harrastus ainakin. Kun lähtevät alkuun niin kasvavat ja tuottavat kyllä vähälläkin hoidolla. Helppo lajike on ainakin Lemon Drop joka on keskitulinen ja sopii useimpien makumaailmaan.
VastaaPoistaEi tuo chilin kasvatus kärsimättömän ihmisen puuhaa taida olla. Luulen omaan makuun sopivan tuon Lemon dropin, josta kommenteissa puhuit, mutta joku kynnys lähteä kokeilemaan sen kasvattamista itse on.. esimerkkisi tämän blogin kautta on kyllä innostava ☺️
VastaaPoistaSiemenestä saakka on toki hoivaamista pienissä taimissa. Puutarhoilta saa isoja taimia ja niiden kanssa menee varmaan samoin kuin jonkun viherkasvin kasvattaminen. Lemon Dropia ei taida puutarhalta saada. Pitää siemenestä laittaa alkuun. Hauska harrastus.
PoistaChili taitaa olla aika herkkä ja vaativa laji. Toisaalta, kun se on lämpimämpien alueiden kasvi, voi olla että lämpötilavaihtelut ja valon niukkuus ovat kasveille tosi haasteellisia.
VastaaPoistaSuomessa kaipaa kyllä alkuun ja loppuun enemmän valoa ja lämpöä kuin mitä on luontevasti tarjolla.
Poista